Synteettinen häly uhkaa peittää ihmisen äänen.

Rakastamme

FUTURISTI PERTTU PÖLÖNEN

IHMISEN TEKEMÄÄ -TUTKIJARYHMÄ

Huippututkijat mukaan tarkastelemaan tekoälyn vaikutuksia

Tekoälyn nopean yleistymisen inhimillisiä ja yhteiskunnallisia seurauksia vasta aletaan ymmärtää. Siksi Ihmisen tekemää -hanke kokoaa monitieteisen tutkijaryhmän tarkastelemaan tekoälyn vaikutuksia yhteiskunnan rakenteisiin, tekijänoikeuksiin, ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, ympäristöön, talouteen sekä yksilön kokemukseen omasta ajattelustaan, osaamisestaan ja toimijuudestaan.

Ryhmää kokoaa ohjelmajohtaja, sosiologian dosentti Karoliina Snell. Perustajajäseninä ovat muun muassa tekoälyn oikeudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten professori Riikka Koulu, kognitiotieteen yliopistonlehtori ja dosentti Anna-Mari Wallenberg sekä tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos.

Tutkijaryhmän tehtävä on tuoda julkiseen keskusteluun tutkittua, moniäänistä ja ymmärrettävää tietoa tekoälyn vaikutuksista. Työ käynnistyy elokuussa, ja ensimmäisiä havaintoja julkaistaan Ihmisen tekemää -hankkeen kanavissa syksyn aikana.

LUEN TIEDOTTEEN LIITYN MUKAAN

TEKEMINEN ON ITSEISARVOISTA

Kysymys ihmisen roolista koskettaa laajasti

Ihmisen tekemää -hanke käynnistyi toukokuussa. Ensimmäinen kuukausi osoitti, että kysymykset ihmisen tekijyydestä, ajattelusta ja merkityksestä tekoälyn aikakaudella koskettavat poikkeuksellisen laajasti.

Hankkeen julkaisut ovat keränneet miljoonia näyttökertoja, sosiaalisen median seuraajia on jo noin 15 000 ja sähköpostilistalle on liittynyt tuhansia ihmisiä. Mukaan on lähtenyt tunnettuja suomalaisia tieteen, teknologian, kulttuurin, median ja yhteiskunnan alueilta.

Käynnistämässä keskustelua

Hekin ovat jo mukana

Aarne TapolaAki RoukalaAnna BrotkinAnna DahlmanAntti KoskinenAntti MerilehtoAnu KoivunenArno KotroBaba LybeckIra HammermannJani KaaroJanne SaarikiviJarno NiemeläJohanna KukkaJohanna VuorelmaJoonas KonstigKari EnqvistKaroliina SnellKatja StåhlKatleena KortesuoKauko RöyhkäLauri JärvilehtoLeo StraniusMaaret LaunisMatti VanhanenMikko HyppönenMikko KuustonenMinna HuotilainenMinna LindgrenPanu SavolainenPasi LyytikäinenPerttu PölönenPeter SundPetteri JärvinenSixten KorkmanTeemu RoosVille JankeriVille JuurikkalaZahra Karimy

Lisäksi kymmeniä muita suomalaisia ajattelijoita, tekijöitä ja vaikuttajia. Keskustelijajoukko kasvaa päivittäin.

TULE MUKAAN KESKUSTELUUN

Osallistu somessa

@ihmisentekemaa · #ihmisentekemää

Oletko kyllästynyt tekohälyyn? Palautetaan someen ihmisen ääni! Jaa tarinoita ihmisen tekemästa ja sen merkityksestä. Omissa kanavissamme nostamme esiin ajatuksia, tekijöitä ja kerromme pian jostain uudesta.

Ääniä ympäriltämme

Ajattelu ja kunnolla tehdyistä asioista nauttiminen on kuin käsityötaito: se surkastuu jos sitä ei harjoita.

ROOPE LIPASTI, KIRJAILIJA, YLE

Tekoälyn myötä hyväksymme, että lukemamme ei tarvitse olla ihmisen kirjoittamaa. Hyväksymme kuin varkain elämän, joka on vain varjo siitä, mitä se voisi olla.

PERTTU PÖLÖNEN, FUTURISTI, YLE

Moni ulkoistaa asioiden selvittämistä ja kirjoitustyötä kielimalleille. Mutta miksi ihminen lukee tai kirjoittaa? Ymmärtääkseen ja oppiakseen jotain, ja kommunikoidakseen tätä ymmärrystä toisille.

KATRI SAARIKIVI, AIVOTUTKIJA, VERKKOUUTISET

NÄIN AJATTELEMME

Tekoäly ei ole luonnonvoima.

Onko ihmisen tekemä täydellistä? Harvoin. Onko tekoälyn tekemä aina huonoa? Ei tietenkään. Tekoäly on monissa asioissa hyvä. Mutta tekohäly ei ole. Meidän ei tarvitse hukkua synteettiseen sisältöön. Ihmisen tekemällä on juuri sen verran tilaa kuin me sille annamme. Kyse on siitä, mikä on arvokasta. Merkityksellistä on se, että vastuu ja valta ajatella pysyvät ihmisellä.

HALUAN MUKAAN!

IHMISEN TEKEMÄ ON ITSEISARVOISTA

Tähän kannustamme

Tee omilla käsilläsi
Kirjoita käsin. Piirrä paperille. Nikkaroi. Kokkaile ilman reseptihakua. Omin käsin tekeminen tarjoaa jotain syvästi inhimillistä. Jaa #ihmisentekemää, koska eräs tapa vastustaa synteettistä kohinaa on jakaa ihmisen tekemää.
Kohtaa toisen ihmisen tekemää
Juttele naapurin kanssa. Avaa kirja. Poikkea lähipubissa, museossa tai teatterissa. Pysähdy kuuntelemaan, mitä toiset — myös eri mieltä olevat — sanovat. Sammuta puhelimesi ja ole läsnä.
Täytä sosiaalinen media ihmisen tekemällä
Digissäkin tarvitsemme paikkaa, jossa ajattelu on ihmistyötä. Rauhallista tilaa ilman kohinaa, klikkikoukkuja ja synteettistä tekohälyä. Haluamme päästää ääneen tietokirjailijat, tutkijat ja aikamme kiinnostavimmat ajattelijat. Heidän pitää saada työstään oikeudenmukainen korvaus.

Hankkeen mahdollistaja

Alfred Kordelinin säätiö edistää sivistyksen läpimurtoja ja tukee suomalaista tiedettä, taidetta ja kansanvalistusta yli kuudella miljoonalla eurolla vuosittain.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi ihmisen tekemä sisältö on tärkeää?

Meidät ihmiset on tehty toisiamme varten. Luemme toistemme kasvoja, kuulemme toistemme äänet, tartumme sanoihin, joiden takana seisoo joku. Ilman ihmisiä emme ole kokonaisia. Kun luet toisen ihmisen ajatusta, kuulet hänen äänensä tai katsot hänen tekemäänsä asiaa, olet kosketuksissa toiseen tietoisuuteen. Harkintaan, kokemukseen, näkökulmaan ja lopulta myös vastuuseen. Emme halua hukkua koneeseen ja päätyä sihteereiksi, jotka vain kuluttavat tai viimeistelevät algoritmien tuottamia lauseita.

Mitä tarkoitatte ihmisen tekemällä?

Henkisen omistajuuden ja luovan hallinnan pitää säilyä ihmisellä koko prosessin ajan. Tekijä valitsee näkökulmansa, päättää itse mitä ja miksi haluaa sanoa ja muotoilee ajatuksensa omalla äänellään. Tarkka määritelmä avataan linjausdokumentissamme.

Oletteko tekoälyä vastaan?

Emme. Tekoäly on erinomainen renki, mutta kammottava isäntä. Uudesta teknologiasta on hyötyä monessa asiassa. Vastustamme yksipuolista kehitystä, jossa tekoälyä pidetään luonnonvoimana. Hyökyaaltona, joka tulee ja vie ajatuksemme, varastaa luovan työmme ja kadottaa merkityksemme.

Käytättekö itse tekoälyä?

Kyllä, aktiivisesti. Esimerkiksi tämän sivun tekninen ratkaisu on toteutettu pääasiassa Lovable-nimisellä tekoälytyökalulla. Sivun rakenne, tekstit ja visuaalisuus ovat kuitenkin tiukasti ihmisen tekemiä.

Voimmeko vaikuttaa johonkin. Eikö tämä juna mennyt jo?

Ehdottomasti voimme. Juuri nyt on oikea aika toimia. Tekoälyn kehitys etenee riippumatta siitä, mitä me siitä ajattelemme. Mutta sen vyöryä kaikkialle ei tarvitse ottaa annettuna. Ihmisen tekemälle jää juuri niin paljon tilaa ja merkitystä kuin me ihmiset sille annamme. Jos emme toimi päättäväisesti, katoamme tekoälyn luomiin maailmoihin, epäolennaiseen viestitulvaan ja algoritmien meille syöttämiin kupliin. Siksi olemme päättäneet ryhtyä kauhistelusta ja käsien levittelystä tekoihin. Toimintaan.

Tämä on tärkeää. Miten minä voin tehdä?

Kannustamme sinua luovuuteen. Olemaan läsnä toisille ihmisille, tekemään itse ja nauttimaan muiden tekemistä asioista. Rakenteilla on myös jotain merkityksellistä, johon kutsumme sinut mukaan. Liity sähköpostilistallemme ja seuraa some-tilejämme @ihmisentekemaa ja tiedät ensimmäisten joukossa, mistä on kyse.

Millaista ratkaisua olette rakentamassa?

Maailmasta puuttuu tällä hetkellä paikka, jossa voi olla suorassa kosketuksessa toisten ihmisten ajatuksiin ja luovaan työhön. Tekijöiltä puolestaan puuttuu kanava, jossa heidän työnsä saa ansaitsemansa näkyvyyden ja korvauksen. Kasvavan osan sekä ihmisten huomiosta että toimeentulosta kaappaavat koneet. Tarvitsemme ratkaisun, jossa ihmisen maksu menee koneen sijaan ihmiselle. Meillä on kiinnostava ehdotus, joka tekee tämän mahdolliseksi. Seuraavat askeleet kerrotaan elokuussa. Toistakymmentä nimekästä suomalaista ajattelijaa, kirjoittajaa ja taiteilijaa on jo mukana, ja keskusteluja käydään juuri nyt muiden kanssa. Jos mielessäsi on joku, jonka ääntä on merkityksellistä nostaa esille, vinkkaa meille.

Mitkä ovat hankkeen seuraavat askeleet?

Seuraavat askeleet kerrotaan elokuussa. Silloin julkistamme suuren ajatuksemme, esittelemme kokoonpanomme ja kyllä, pyydämme myös sinun apuasi. Kerromme tarkat päivämäärät silloin, kun ne ovat täysin varmoja ja tiedämme voivamme pitää sen, minkä lupaamme. Liittymällä sähköpostilistallemme ja seuraamalla some-tilejämme @ihmisentekemaa tiedät ensimmäisenä enemmän.

Ketkä ovat hankkeen taustalla?

Hankkeen mahdollistaa Alfred Kordelinin säätiön rahoitus. Säätiö tukee suomalaista sivistystä — tiedettä, taidetta ja kansanvalistusta — yli kuudella miljoonalla eurolla vuosittain. Hanketta johtaa Seppo Honkanen, joka on aiemmin perustanut suomalaiseksi kulttuuriteoksi ja ilmiöksi kasvaneen Museokortin. Projektipäällikkönä toimii Lauri Skön, tuttu muun muassa Klikinsäästäjästä, ja tuottajana Otavamedialla pitkään huippusisältöjä rakentanut Sanna Grav. Hankkeen taustalla on yli kymmenen vuotta kehitettyyn Rapportiin kertynyt vankka osaaminen.

Hankkeen takana Rapport